Kirj.
R. Blaumann [Rudolfs Blaumanis]
Suomentanut
Lyyli Järviluoma
Porvoossa,Werner Söderström Osakeyhtiö,1923.
R. Blauman.
Kuoleman varjossa.
Raudupin emäntä.
Ukonilma.
Andrikson.
Onnen helmassa.
Jäähyväiset.
R. Blauman.
Karl Rudolf Leonid Blauman on maakylien kasvatteja, kuten milteijärkiään kaikki muutkin Latvian kaunokirjailijat. Hän syntyi 1862Liivinmaalla arentimiehen poikana ja viettää aikaisimman nuoruutensakotikylässä. Lahjakas poika saa alkuopetusta eräässä yksityiskoulussaja pääsee sitten Riian kauppakouluun, jonka kurssin päättää20-vuotiaana. Siinä hänen opinkäyntinsä. Koulun päättäessään häntuntee ensi kerran runollisen suonen itsessään: silloin syntyy hänenensimmäinen kaunokirjallinen kyhäyksensä, saksankielinen pikku kertomus»Wiedergefunden» (Jälleen löydetty).
Koulusta päästyään hän viettää kolmisen vuotta vanhempain kodissa,valitaan sitten kunnankirjuriksi Kokenhuseniin, elää siellä ensimmäisenrakkauden ilot ja surut (sankaritar esiytyy myöhemmin Kristina-nimisenädraamassa »Ugunt») ja sairastuu keuhkotautiin. Kokenhusenissa nuorisairasteleva kunnankirjuri alkaa myöskin runoilla äidinkielelläänja erottuaan pikkuvirastaan rupeaa ahkerasti kirjoittelemaansaksankieliseen aikakauskirjaan »Zeitung für Stadt und Land».
V. 1891 Blauman julkaisee ensimmäisen näytelmänsä; se on huvinäytelmänimeltä »Zagli» (Varkaat). Seuraavat näytelmät »Launats gars» (Pahahenki) ja »Pazudusais dēls» (Tuhlaajapoika) perustivat hänen maineensadramaatikkona ja tekivät hänen nimensä laajemmalta tunnetuksi. V. 1891hänet kiinnitettiin latviankielisen aikakauskirjan »Dienas Lapa’n»toimitukseen; samaan aikaan ilmestyivät hänen arvokkaimmat novellinsa,tähän kokoelmaan suomennetut »Andriksons» (Andrikson), »Nāves ēnā»(Kuoleman varjossa).
V. 1901 Blauman siirtyy Pietariin ottaakseen osaa »Peterburgo
Avīzes’in» (Pietarin lehden) ja kuukausjulkaisun »Vērotajs’in»
(Vaarinottajan ) toimittamiseen. Viimemainitussa ilmestyi ensi
painoksena myöskin hänen viimeinen draamansa »Indrani» (Indranit).
V. 1906 hänestä tulee »Latvija’n» vastaava toimittaja; mutta samaanaikaan rupeaa salassa hiipinyt keuhkotauti näyttämään tuhoavaavaikutustaan. 1907 se puhkee täyteen voimaansa, mutta taloudellisetvaikeudet sallivat sairaan kirjailijan vasta seuraavana keväänä lähteäSuomeen Takaharjun sanatoorioon parannusta etsimään. Aluksi tautinäyttääkin lieventyvän, mutta aamulla elokuun 22:na 1908 hänet tavataankuolleena vuoteestaan.
Blauman on epäilemättä latvialaisen novellistiikan perustaja jakansansa parhaita näytelmäkirjailijoita. Hänen tyylinsä on kirkas jailmaisurikas, latvialaisia kansantyyppejä hän kuvailee mestarillisesti,ja lahjakkaana dramaatikkona hän novelleissaankin luo selkeitä,vaikuttavia tilanteita ja tunnelmia. Hänen alakuloinen elämäntarinansaitsessään kuvastaa liikuttavalla tavalla hänen kansansa kahlittujaelämänmahdollisuuksia ennen sen lopullista vapautumisia vieraidenisäntien sorron alta.
Yhä vain puhalsi koillistuuli ja yhä vielä uiskenteli kammottavajäälautta kauemmaksi ja kauemmaksi merelle.
Jäälautalla oli neljätoista kalastajaa ja kaksi hevosta. Miehet olivatolleet avantoa hakkaamassa ja verkkoja asettamassa, eikä kukaan heistäollut huomannut, että jää oli alkanut l