Produced by Tapio Riikonen
Romaani Klondykesta
Kirj.
Suom. J. Saastamoinen
Alkuperäinen teos: Smoke Bellew
Otava, Helsinki, 1921.
Liharuokaa maistamassa
Karhunliha
Squaw Creekin valtaus
Shortyn unet
Mies toisella rannalla
Kilpa-ajo
Pikkumies
Kun Cultus-George oli vähällä päättää päivänsä hirressä
Hylkiö
Munatrusti
Tralaliin kaupunki
Naisen arvoitus
Alussa hänen nimenään oli Christopher Bellew. Yliopistossa hänestä tuliChris Bellew. San Franciscon taiteilijapiireissä sanottiin häntäsittemmin Kit Bellewiksi. Ja lopuksi hänet tunnettiin ainoastaan SmokeBellewin nimellä. Tämä hänen nimensä kehityshistoria muodostaa hänenoman kehityshistoriansa. Näin ei olisi sattunut koskaan, ellei hänelläolisi ollut hellä äiti ja rautaisen ankara setä ja ellei hän olisisaanut kirjettä Gillet Bellamylta.
"Olen juuri nähnyt yhden numeron 'Aaltoa'", oli Gillet kirjoittanutPariisista. "O'Hara saa sen tietenkin menestymään. Mutta häneltäpuuttuu eräitä apukeinoja." Sitten seuraa viittauksia aloittelevanyhteiskunnallisen viikkolehden kehittämisestä. "Mene tapaamaan häntä.Uskottele hänelle, että esität omia ajatuksiasi. Älä sano hänelle, ettäne ovat minun mielipiteitäni. Jos hän saa sen tietää, niin hän tekeeminusta Pariisin-kirjeenvaihtajan. En voi ruveta sellaiseksi, kun saansuurilta aikakauslehdiltä hyvän maksun sepustuksistani. Muista ennenkaikkea toimittaa niin, että hän erottaa sen merkkimiehen, joka hoitaamusiikki- ja taidearvostelua. Vielä eräs asia. San Franciscolla onollut aina oma kirjallisuutensa. Mutta nyt sillä ei ole sitä. Sanohänelle, että hänen on etsittävä joku hömpsä, joka valmistaa sarjankertomuksia ja lykkää niihin oikeata sanfranciscolaista haaveilua javäriä."
Kit Bellew noudatti ohjetta. Hän meni "Aallon" toimitukseen. O'Harakuunteli. O'Hara keskusteli. O'Hara oli samaa mieltä. O'Hara erottimerkkimiehen, joka kirjoitti arvosteluja. O'Haralla oli lisäksimenettelytapansa — juuri se menettelytapa, jota Gillet oli pelännytkaukana Pariisissa. Kun O'Hara tahtoi jotakin, ei kukaan tuttava voinutpanna vastaan. Hän oli miellyttävä ja järkähtämättömän pakottava. KitBellewistä oli tullut aputoimittaja, ennen kuin hän pääsi pujahtamaanpois toimituksesta. Hän oli suostunut kirjoittamaan joka viikkopalstamäärin arvosteluja, kunnes löytyisi sopiva kynämies, ja hän oliitse sitoutunut kirjoittamaan San Franciscon kertomussarjaa 10 000sanaa viikossa — ja kaiken tämän maksutta. "Aalto" ei maksanut vielämitään palkkioita, selitti O'Hara. Ja yhtä vakuuttavasti hän selitti,että San Franciscossa oli ainoastaan yksi mies, joka kykenikirjoittamaan mainittua sarjaa, ja se mies oli Kit Bellew.
Viikon toisensa jälkeen Kit istui toimituksen tuolilla, ajoipois velkojia, kiisteli kirjanpainajien kanssa ja lykkäsikaksikymmentäviisituhatta sanaa viikossa. Ne sisälsivät jos jotakin.Hänen kuormansa ei keventynyt. "Aalto" oli kunnianhimoinen. Se rupesiottamaan kuvia. Niiden hankkiminen kävi kalliiksi. Lehdellä ei ollutmilloinkaan rahaa maksaakseen Kit Bellewille, ja samasta syystä se olikykenemätön palkkaamaan lisävoimia konttoriin.
"Sen siitä saa, kun on hyvä toveri", murisi Kit eräänä päivänä.
"Jumalalle kiitos hyvistä tovereista", huudahti O'Hara kyynelets