E-text prepared by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
Kirj.
Suomensi
Joel Lehtonen
Porvoossa,Werner Söderström Osakeyhtiö,1915.
Alkulause.
Kaupunki ja laiva.
Yli Espanjan meren.
Päivä Lissabonissa, yö Tejo-virran suulla.
Kanarian saarten eteläpuolella.
Senegalin matalikoilla.
Päiväntasaaja.
Kaksi Angolan loukkoa.
Peter Moorin maassa.
Kapin kaupungissa.
Mozambique-virralla.
Vascon Jouluaatto-lahdessa.
Kansitarkastus.
Lassi Markussonin luona.
Ophirin maan ääriin.
Ohi Madagaskarin.
Viimeinen luku.
Alkulause.
Seuraava kirja ei tarjoa muuta kuin tuokioisen kuvan huolettomastamatkasta valtameren ylitse. Sitäpaitsi on se vailla varsinaistaloppuaan, sillä elokuussa tuli sota. Tuon matkustavan herran oli pakkokääntyä Zanzibarista takaisin ja kiertää Kapin ympäri vielä uudestaan.Muiden puutteellisuuksien joukossa haluaa tekijä erikoisesti korostaakuvien ja tekstin riittämätöntä yhteensopivaisuutta. Se johtuu siitä,että suuri osa hänen omia filmejään matkan keskeytyksen sekasorrossajäi matkatoverien haltuun Afrikaan. Ei ollut sittemmin varsin helppoakorvata niitä sopivammilla, jääneestä varastosta.
"Onko teillä rauhallista huonetta?" kysyin Hotel Bellevuen portierilta
Hampurissa.
"Jo toki, rauhallinen ja kaunis huone kolmannessa kerroksessa. Pst, vieherra ylös numeroon 35!"
Minä astuin huoneeseen, ja vastaani kajahti kymmenkunta automobiilinsignaalia. Jungfernstiegille päin oleva ikkuna oli nimittäin auki.
"Onko tämä rauhallinen huone, tällainen?" huusin minä niin kovasti kuinvoin.
Viinuri koetti vastata, mutta kahdesti ei saanut ääntään kuuluville.Kolmannen kerran onnistui hänen parin ulvahduksen välillä nopeastivirkkaa pari sanaa:
"Kyllä, tämä on sangen rauhallinen huone."
Vastaus tuli syvimmän vakavasti, ja minun täytyi häntä uskoa. Muuten:sellaisessa kaupungissa kuin Hampuri on yksinkertaista pyytääkeskustassa olevaa hotellihuonetta ja samalla vaatia rauhallisuutta.Mutta kuitenkin oli hotellin väki melkoisen oikeassa: huone olirauhallinen kello 1:n jälkeen yöllä. Silloin uinahtaa katuelämä, jasitten on aivan hiljaista noin kello 7:ään saakka aamulla. Kuuttatuntia kauemmin ei täyskasvuisen herrasmiehen tarvitse nukkua.
Ja palkkioksi, minkälainen näköala ikkunastani! Koko kuuluisa "Stieg"kokonaisperspektiivissä. Koko Sisä-Alstern ja sen venheet ja joutsenet.Alsternin takana sadoissa vaihtuvissa valoissa taustana kirkot jatalot. Kirkkaan patinan peitossa kohoavat Pyhän Jaakopin ja Pietarinkirkkojen vanhat kypärät, ja syvän lehtivihreinä seppeleinä kiertävätlehmusrivit pitkin rantakatuja, joilla pikkuolennot kaukana kiiruhtavatja hienot vaunut vierivät.
Kun muutaman vuoden paussin jälkeen on tullut takaisin tähänkaupunkiin, näkee sen jälleen suunnattomasti kasvaneen sekä sisältäettä ulospäin. Lieneekö Europassa toista miljoonakaupunkia, jokaelää selvemmin kuin tämä? Se elämä ei ole amerikanismia, se ei oleyön sieni, vaan täällä työskentelevät ja paisuvat lihakset ja suonet.Jos sille tahtoisi antaa nimen, niin parhaiten saattaisi sanoa, ettäHampuri lontoolaistuu...