Produced by Tapio Riikonen
Erään amerikalaisen miljoonamiehen elämäntarina
Kirj.
Suomentanut H. P.
K. Kaatra, Tampere, 1907.
Vihtori Kososen Kirjapaino, Helsinki, 1907.
Tämä on sivistyneen ihmisen elämäntarina — ei kyhätty unelmista eikäilmalinnoista, vaan yksinkertaisesta todellisuudesta, joka meitäkaikkialla ympäröi.
Jokaista sananlaskua, jokaista lennokasta sutkausta voitaisiin kutsuainnostuskivettymäksi. Ne ovat aikoinaan olleet eläviä sanoja,mielentilan ilmaisuja, ihmissielusta toiseen singahtelevia kipinöitä,joita nyt puheessa käytämme ollenkaan ajattelematta niitten oikeataalkuperää. Kun minun kertomukseni pohjana oleva tapaus ensin tulitunnetuksi, huomauttivat sanomalehdet heti Robert van Rensselaerinsyntyneen "onnenpojaksi."
Tarkempi tutustuminen tähän viimeiseen tapahtumaan vaikuttaviinseikkoihin ei hyödyttäisi meitä ensinkään. Riittää jo kun tiedämmesankarimme maailmaan tulon olleen hänen äidilleen jotenkinepämieluista, varsinkin koska tämä ei ollut ikänään kokenutminkäänlaisia vaikeuksia.
Hänen isänsä, herra Chauncey van Rensselaer oli pääkaupunginkorkeimmissa piireissä sangen arvossa pidetty henkilö, jossa yhdistyikaksi oivaa ominaisuutta: hän oli rikas ja harvinaisen hienostikasvatettu mies.
Van Rensselaer vanhempi asui upiuudenaikaisessa miljoonapalatsissa,numero viisituhatta neljäkymmentäneljä Viidennen avenyn varrella. Muttakertomuksemme alussa mainitun epämiellyttävän tapahtuman ajaksi oli hänottanut pakonsa muutamien lähimpien ystäviensä pariin, jossa koettikuluttaa aikaansa biljardinpeluulla. Kun sitten vihdoin telefoonikilisi, alkoivat sampanjapullojen korkit paukahdella, ja ystävyksetjoivat van Rensselaer nuoremman menestykseksi.
Kun isä vähän myöhemmin seisoi himmeästi valaistussa huoneessakatsellen pientä, punasinertävää elävää olentoa, paisui hänen sydämensäilosta ja ylpeydestä, ja hän lupasi juhlallisesti tehdä Robert vanRensselaerista gentlemanin, isänsä kaltaisen.
Minun täytynee heti huomauttaa sankarini elämänsä alusta saakkakokeneen tavatonta osanottoa sanomalehdistön ja asiaaharrastavanyleisön puolelta. Herra Chauncey van Rensselaer oli rikas mies,New-Yorkin oloihinkin nähden, ja pikku Robert van Rensselaerillehankittiin, ennenkuin itse näitä asioita ollenkaan ymmärsikään,vaatevarasto, jonka väitettiin maksaneen noin seitsemäntoistatuhatta dollaria. Minulla on hallussani kokonainen pinkkasanomalehtiuutisia van Rensselaereista, ja olisin yhtäjaksoisestijulaissut nämät perinpohjaiset kuvaukset säilyttääkseni nekiitolliselle jälkimaailmalle. Mutta ystävämme Robert van Rensselaer ontällä ajalla ehtinyt tulla jo aikamieheksi. Siksi kiiruhdankinheti muutamia vuosia ajassa eteenpäin. Tapaamme hänet silloinpuolikasvuisena poikana, jolla on kaksi opettajatarta, useitaopettajia, tallirenki — ja sitäpaitsi kaikki muu palvelus, jotajokainen poika välttämättömästi tarvitsee.
Moni poika on elämänijäkseen pilattu tällaisella hemmottelulla. Meidäntäytyy sentähden totuuden nimessä edeltäkäsin sanoa, että Robbie eikoskaan joutunut pilalle, sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan pysyiikänsä kaiken "kelpo poikana", joka vaan joskus oli pahankurinen jakiukutteli, silloin, näet, kun ei saanut tehdä kaikkea oman päänsämukaan.<