Produced by Jari Koivisto
Kirj.
Karl Marx
Johdannon kirjoittanut Friedrich Engels
Suomennos
Helsingissä,Työväen Sanomalehti O.-Y.,1918.
1. Johdanto, kirj. Friedrich Engels.2. Kansainvälisen työväenliiton pääneuvoston ensimäinen selostus saksalais-ranskalaisesta sodasta, kirj. Karl Marx.3. Saman toinen selostus siitä, kirj. Karl Marx.4. Saman selostus kansalaissodasta Ranskassa, kirj. Karl Marx.
Johdanto.
Kehoitus julkaista uudelleen kansainvälisen pääneuvoston julistus"kansalaissodasta Ranskassa" ja varustaa se johdannolla tuli minulleodottamatta. Voin siitä syystä tässä ainoastaan lyhyesti kosketellapääkohtia.
Minä asetan pääneuvoston kaksi lyhempää selostustasaksalais-ranskalaisesta sodasta edellämainitun pitemmän teoksenedelle. Ensiksikin siitä syystä, että "Kansalaissodassa" viitataantoiseen niistä, jota taas ei voi täysin ymmärtää lukematta toista.Toiseksi, koska nämä molemmat, niinikään Marxin kirjoittamatselostukset yhtä suuressa määrässä kuin "Kansalaissotakin" ovaterinomaisia näytteitä kirjoittajan ihmeteltävästä, ensi kerran "LouisBonaparten 18. Brumaire"-kirjassa koetellusta kyvystä selvästi käsittääsuurten historiallisten tapausten luonne, merkitys ja välttämättömätseuraukset, jo aikana, jolloin nämä tapaukset vielä välähtelevätsilmäimme edessä tai juuri ovat päättyneet. Ja lopuksi, koska me vielätänä päivänä Saksassa saamme kärsiä noiden tapauksien aiheuttamista,Marxin ennustamista seurauksista.
Vai eikö ole tapahtunut se, mitä sanotaan ensimäisessä tiedonannossa,että jos Saksan puolustussota Louis Bonapartea vastaan turmeltuuvalloitussodaksi Ranskan kansaa vastaan, kaikki se paha, mikä Saksaakohtasi niin kutsuttujen vapautussotien jälkeen, jälleen tuleeleimahtamaan esiin uusiutuneella ankaruudella? Eikö meillä ole ollutkaksikymmentä vuotta lisää Bismarck-hallitusta, kansanyllyttäjienvainoamisen sijasta poikkeuslaki ja sosialistivaino, mukana samapoliisimielivalta, kirjaimellisesti sama pääkarvoja nostattavalaintulkinta?
Ja eikö ole kirjaimelleen käynyt toteen ennustus, ettäElsass-Lothringin anastus tulisi ajamaan Ranskan Venäjän syliin?ja että tämän anastuksen jälkeen Saksasta joko tulee Venäjänjulkinen renki tai on sen lyhyen levon jälkeen pakko varustautua uuteensotaan, "rotusotaan yhdistyneitä slaavilaisia ja romanilaisia rotujavastaan?" Eikö ole ranskalaisten maakuntien anastus ajanut RanskanVenäjän syliin? Eikö ole Bismarck kokonaista kaksikymmentä vuottaturhaan kilpaillut tsaarin suosiosta tekemällä palveluksia, jotka ovatvielä alhaisempia kuin mitä pieni Preussi oli tottunut laskemaan pyhänVenäjän jalkain juureen, ennenkuin siitä vielä oli tullut "Europanensimäinen suurvalta?" Ja eikö vielä joka ikinen päivä uhkaa Damokleenmiekkana päämme päällä sota, jonka ensimäisenä päivänä kaikki sovitutruhtinasliitot tulevat hajoamaan kuin akanat tuuleen, sota, jonkapäättymisestä vallitsee ehdoton tietämättömyys, rotusota, jokapakottaa koko Europan alistumaan viidentoista tai parinkymmenenmiljoonan aseistetun miehen hävitettäväksi ja joka jo nyt ainoastaansiitä syystä ei riehu, että kaikista sotilasvaltioista vahvintakinpelottaa lopputuloksen täydellinen ennakolta laskemisen mahdottomuus.
Sitä suurempi on velvollisuus vetää 1870 vuoden kansainvälisentyöväenpolitiikan kaukonäköisyyden puoleksi unohduksiin jääneetloistavat todistukset esiin saksalaisen työväestön nähtäviksi.Se mitä on sanottu näistä kahdesta pää