E-text prepared by Helvi Ollikainen and Tapio Riikonen
Kirja nuorisolle
Kirj.
Mukaillen suomentanut Maikki Friberg
Helsingissä,Kustannusosakeyhtiö Otava,1913.
Tekijän esipuhe.
Ensimmäinen koulupäivä.
Opettajamme.
Tapaturma.
Toverini.
Intomielisyyttä.
Ensi luokan opettajattareni.
Vinttikamarissa.
Koulu.
Nokikolari.
Pieni padovalainen isänmaanystävä.
Vainajain päivä.
Ystäväni Garrone.
Hiilikauppias ja herrasmies.
Veljeni opettajatar.
Äitini.
Ystäväni Coretti.
Nellin puolustaja.
Luokkamme ensimmäinen oppilas.
Kauppias.
Ylpeyttä.
Ensimmäinen lumi.
Muurarimestari.
Lumipallo.
Haavoittuneen kodissa.
Pieni firenzeläinen kirjuri.
Tahto.
Kiitollisuutta.
Apuopettaja.
Stardin kirjasto.
Sepän poika.
Viktor Emanuelin muisto.
Köyhät.
Franti erotetaan koulusta.
Sardinialainen rummunlyöjä.
Isänmaanrakkaus.
Kateutta.
Frantin äiti.
Oikeaan osunut palkinto.
Pieni juna.
Ylpeyttä.
Haavoittunut työmies.
Vanki.
Isän sairaanhoitaja.
Paja.
Sairas opettaja.
Kadulla.
Iltakoulut.
Kiista.
Kuolemansairas muurarimestari.
Kevät.
Isäni opettaja.
Parantuminen.
Työläis-ystäväni.
Garronen äiti.
Uhraus.
Apennineilta Andes-vuorille.
Kesä.
Kuuromykkä.
32 astetta.
Äitini viimeinen lehti.
Loppututkinto.
Hyvästi.
Tämä kirja on aiottu etupäässä alkeisopistojen pojille, jotka ovatnoin yhdeksän-kolmentoista vuoden iässä. Sille voisi antaa myösnimen: Lukuvuoden historia, jonka eräs italialaisen valtionkoulunkolmannen luokan oppilas on kirjoittanut. Kun sanon: eräskolmannen luokan oppilas, en siltä tahdo väittää, että hän olisisen kirjoittanut juuri niin kuin se on painettu. Hän kirjoittelikykynsä mukaan vihkoon mitä oli koulussa ja sen ulkopuolella nähnyt,kuullut ja ajatellut, ja hänen isänsä korjasi vuoden lopussa nämämuistiinpanot koettaen mikäli mahdollista säilyttää pojan sanoja jaajatuksenjuoksua. Kun poika kolme vuotta myöhemmin kävi kymnaasissa,luki hän vihon uudestaan ja lisäsi siihen vielä mitä muistissa olisäilynyt henkilöistä ja asioista. Lukekaa tätä kirjaa, rakkaatlapset! Minä toivon teidän saavan siitä sekä hupia että hyötyä.
Maanantaina lokakuun 17 p:nä.
Tänään on ensimmäinen koulupäivä.
Kuin unennäkö kului kolmikuukautinen loma-aika maalla. Äitinisaattoi minut tänä aamuna Barettin osastoon kirjoituttaakseen minutkolmanteen alkeisluokkaan; minä muistelin hauskaa kesäelämää jakuljin allapäin.
Kaikki kadut vilisivät poikia. Molemmissa kirjakaupoissa tunkeiliisiä ja äitejä, jotka ostivat koululaukkuja, paperia ja vihkoja, jakoulun ulkopuolelle kokoontui niin paljon väkeä, että poliisilla jakoulun vahtimestarilla oli täysi työ pitäessään sisäänkäytävää auki.Astuessani ovesta sisään taputti joku minua olkapäälle. Se oli toisenluokan opettajani, iloinen, punatukkainen mies, joka sanoi:
"Nyt olemme siis ainaiseksi erotetut, Henrik."
Minä tiesin sen kyllä, ja kuitenki