E-text prepared by Tapio Riikonen
Poiminut hänen uskollinen oppilaansa Jacobus Paistinkääntäjäja julaissut
Ranskan Akatemian jäsen
Tekijän luvalla ranskankielestä suomentaneet
Eino Leino ja Eino Palola
Helsingissä,Kustannusliike Minerva Oy,1920.
Loviisan Sanomain Osakeyhtiön Kirjapaino.
Apotti Jérôme Coignard
Apotti Jérôme Coignardin ajatuksia
I. Valtiomiehet.
II. Pyhä Abraham.
III. Valtiomiehet. (Jatko ja loppu).
IV. Mississipin juttu.
V. Pääsiäismunat.
VI. Uusi hallitus.
VII. Uusi hallitus. (Jatko ja loppu).
VIII. Neuvosmiehet.
IX. Tiede.
X. Armeija.
XI. Armeija (jatkoa).
XII. Armeija. (Jatko ja loppu).
XIII. Akatemiat.
XIV. Kapinalliset.
XV. Valtiokaappaukset.
XVI. Historia.
XVII. Herra Nicodème.
XVIII. Oikeus.
XIX. Vahtimestarin kertomus.
XX. Oikeus. (Jatkoa).
XXI. Oikeus. (Jatkoa).
XXII. Oikeus. (Jatko ja loppu).
Apotti Jérôme Coignard
Octave Mirbeau'lle.
Ei ole tarvis minun tässä hahmotella herra apotti Jérôme Coignardinelämää, hänen, joka oli kaunopuheisuuden professori Beauvais'nkollegiossa, hra de Séezin kirjastonhoitaja Sagiensis episcopibibliothecarius solertissimus, kuten hänen hautakirjoituksensamainitsee, myöhemmin Saint Innocent'in kirjuri, vihdoin tämänAstarac-kirjaston hoitaja, kaikkien kirjastojen kirjaston, jonkatuhoutuminen on iankaikkisesti valitettavaa. Hän kuoli salamurhattunaLyon'in tiellä, erään kabalistisen juutalaisen käden kautta, jonka nimioli Mosaïde (Judaea manu nefandissima), jättäen jälkeensä useitakeskeneräisiä teoksia ja muiston kauniista ja tuttavallisistakeskusteluista. Kaikki hänen erikoista laatua olevan elämänsä lähemmätolosuhteet ja hänen traagillinen loppunsa on kertonut julki hänenoppilaansa Jacques Ménétrier, liikanimeltä ournebroche, koska hän olipaistintuvassa syntynyt Pyhän Jaakon kadulla. Tällä paistinkääntäjälläoli tätä kohtaan, jota hänen tapansa oli nimittää rakkaaksimestarikseen, mitä hellin ja suurin ihailu. "Hän oli", sanoipaistinkääntäjä, "etevin henki, joka koskaan on maanpäällä kukkinut jakukoistanut". Tämä paistinkääntäjä toimitti julkisuuteen ujosti jauskollisesti herra apotti Coignardin muistelmat, joka elää tässäteoksessa niinkuin Sokrates Xenophon'in Muistelmissa.
Tarkkana, tarkkaavaisena ja hyväntahtoisena hän teki herra apotistatäysin elävän muotokuvan, jolla on herttaisen uskollisuuden leima. Seon teos, joka johtaa lukijan mieleen Holbeinin maalaamat Erasmuksenmuotokuvat, nuo Louvressa nähtävissä olevat, myöskin Baselissa jaHampton-Court'issa, joiden ihanuutta ei katsoja lakkaa ihmettelemästä.Lyhyesti, hän jätti meille mestariteoksen. On epäilemättä yllättävää,että hän ei pitänyt huolta sen painattamisesta. Kuitenkin hän voi itsetoimittaa sen lopulliseen muotoon tultuaan kirjakauppiaaksi PyhänJaakon kadun varrelle, Pyhän Catharinan kirjakauppaan, jonka ennen hraBlaizot oli omistanut. Kenties hän kirjojen keskellä eläen, pelkäsilisätä lehteäkään tuohon hirvittävään mustatun paperin kasaan, jokaelää pimeydessä. Meillä on sama vastenmielisyys kävellessämmesiltarannoilla noiden muutaman pennin kirjakauppojen ohitse, missäaurinko ja sade vitkaan kuluttavat sivuja, luo