Produced by Matti Järvinen and Tuija Lindholm.
Robert Burns
Suomentanut
Valter Juva
Ensimmäisen kerran julkaissut
Kustannusosakeyhtiö Fundament 1918.
Robert Burnsin elämästä.
Skotlannin kansan lempirunoilija Robert Burns on maailmankirjallisuudensuuria lyyrikoita. Hänen runoutensa perustuu Skotlannin moni-ilmeiseen,rikkaaseen kansanrunouteen, jonka Burns kohotti korkeimpaantäydellisyyteen, nuorentaen ja hedelmöittäen samalla Englanninkansalliskirjallisuutta.
Burns on raikas luonnonrunoilija. Rousseausta riippumatta hän ihaileeluontoa, jonka keskellä itse elää ja johon on kiinni kasvautunut. Hänenlemmenlaulujensa ja ballaadiensa takamona on aina kotiseutu,suurenmoisen mahtava "Ylämaa" harmaine sammalevuorineen jahongikkorinteineen, tai viljava "Alamaa" Clyden ja Forthin rannoillasekä Ayr- ja Nith-virran viehkeissä laaksoissa.
Robert Burns syntyi 25 p:nä tammikuuta 1759 Allowayn kylässä Ayrshirenpiirikunnassa, Etelä-Skotlannin länsiosassa. Isä oli varatonmaanviljelijä, jolla oli maksettava raskas vero pahanpäiväisestävuokratilastaan. Taloudellisista vaikeuksista huolimatta, hänenkuitenkin onnistui antaa pojilleen ajan oloihin nähden verraten hyväkoulukasvatus. Saamiaan alkeistietoja vanhin poika, Robert, sittemminkartutti ja laajensi kautta elämänsä iän. Etenkin hän harrastienglanninkielistä runoutta. Oman maansa runoilijoista hän erittäinrakasti kansanomaista Allan Ramsayta ja Fergusonia; mutta tämän ohellahän tutustui perinpohjin Skotlannin kansanrunouteen, joka näihinaikoihin oli kirjallisissa piireissä kohonnut suureen arvoon.
Jo varsin aikaisin täytyi Robertin olla isälleen avuliaana maatöissä.Käsi auran kurjessa hän ensi nuoruudestaan alkaen sepittiluonnonraikkaita, leikillisen vilkkaita runoja, joihin hän sai aiheitaomista sydänsytöistään, ympäröivästä luonnosta, havaitsemistaanpikkutapauksista työssään tai kylillä ja mailla.
Lempi ja lemmenseikkailut ovat hänen laulujensa pääasiallisenasisältönä. Robert Burnsilla on helposti syttyvä sydän; alinomaa hän onrakastunut, välistä useaan tyttöön melkein yht'aikaa, ja jokaisesta hänkirjoittaa hienon herkän runoelman. Burnsin nuoruudenaikoina oli tuskinainoaakaan neitoa koko paikkakunnalla, jolle hän ei olisi lemmenlauluaomistanut. Lempensä esineitä hän ei koskaan unhottanut, mutta taas jataas hän ihastuu uusiin viehkeihin kasvoihin, ja jälleen on valmiinauusi, entistä ehompi laulu.
Nämä nuoruuden lemmenjutut näkyvät kuitenkin olleen laatuaan varsinviattomia. Robert Burns eli nyt onnellisinta aikaansa. Hänen herttainen,hilpeä luonteensa oli puhjennut keväisen raittiina orastamaan, januorison kisoissa hän lumosi kaikki iloisella ystävällisyydellään jalämpimällä sydämellään.
Huikentelevasta mielestään huolimatta hän kiintyi syvemmin nuoreentalontyttäreen, Ellison Begbie'hin, joka lopulta kuitenkin hylkäsivarattoman ihailijansa. Murtunein mielin Burns muutti v. 1780 Irvine'iinja perusti siellä pellavarohtimon. Liike ei kannattanut, tulipalo tuhosilaitoksen, ja seuraavana vuonna Robert oli jälleen isänsä kodissamaanviljelystöissä.
Isän kuoltua v. 1784, Robert yhdessä erään veljensä kanssa vastaanottiuuden vuokratilan Mossgielissä, Ayr-joen rannalla. Nyt alkoi RobertBurnsin tuotteliain runoilukausi. Suuri osa hänen parhaista jatunnetuimmista lauluistaan on syntynyt vuosien 1784—1786 välillä.Vuokratilaa hän viljeli uupumattomalla tarmolla, kokien saattaa senraastetut maat parempaan maanviljelyskunto