Produced by Tapio Riikonen
Kirj.
Herodotos
Kreikan kielestä suomentanut Edv. Rein
WSOY, Porvoo, 1907.
Halikarnassolainen Herodotos tarjoaa tässä esityksen tutkimuksistaan,jotteivät ihmisten toimet aikojen kuluessa hälvenisi, eivätkä ne suuretja ihmeelliset teot, joita osaksi helleenit, osaksi barbarit, ovatsuorittaneet, jäisi maineettomiksi, ja ennen kaikkea, jotta selviäisi,mistä syystä he ovat joutuneet sotiin toistensa kanssa.
1. Persialaisten historiantuntijat väittävät, että foinikialaiset ovatantaneet ensi aiheen eripuraisuuteen. Nämä olivat nimittäin tulleetniinkutsutusta Punaisesta merestä meidän meren luo ja asettuneet siihenmaahan, jossa vielä nytkin asuvat, sekä kohta antautuneet pitkiinmerimatkoihin. Niinpä he, kuljettaen mukanaan egyptiläisiä jaassyrialaisia tavaroita, saapuivat muun muassa myös Argokseen. TämäArgos oli siihen aikaan kaikissa kohdin edellä muita paikkoja siinämaassa, jota nyt kutsutaan Hellaaksi. Mainittuun Argokseen olivat siismuka foinikialaiset saapuneet ja panneet näytteille tavaransa.Neljäntenä tai viidentenä päivänä siitä, kun olivat saapuneet, jaheillä oli melkein kaikki loppuun myytynä, oli meren luo tullut useidenmuiden naisten muassa myös kuninkaan tytär. Ja oli hänen nimensä,niinkuin myös helleenit sanovat, Io, Inakhoksen tytär. Kun naisetparaillaan seisoivat laivan peräkeulan tykönä ja ostivat tavaroistaniitä, joita heidän eniten teki mieli, niin foinikialaiset kehoittivattoisiaan karkaamaan heidän kimppuunsa. Useimmat naisista pääsivätpakoon, mutta Io joutui muiden kera ryöstetyksi. Foinikialaisetviskasivat hänet laivaan ja lähtivät purjehtimaan Egyptiä kohden.
2. Sillä tavoin persialaiset kertovat Ion saapuneen Egyptiin, eivätkäniinkuin helleenit, ja he sanovat tämän tapauksen olleen ensi alkunaloukkauksiin. Mutta tämän jälkeen he väittävät muutamien helleenien(mitään nimeä he eivät saata mainita) suunnanneen kulkunsa FoinikianTyrokseen ja ryöstäneen kuninkaantyttären Europan. Nämä lienevätkaiketi olleet kreetalaisia. Siihen saakka siis molemmat olivatmaksaneet toisilleen samalla mitalla, mutta sittemmin olivat helleenitmuka syypäät toiseen loukkaukseen. He olivat näet sotalaivallapurjehtineet kolkhilaiseen Aiaan sekä Fasis-virralle, ja muuttehtävänsä suoritettuaan ryöstäneet kuninkaantyttären Medeian. Sittenoli kolkhilaisten kuningas lähettänyt kuuluttajan Hellaaseen pyytämäänhyvitystä ryöstöstä ja vaatimaan pois tytärtä. Mutta helleenitvastasivat, etteivät nekään olleet heille antaneet hyvitystä argolaisenIon ryöstöstä; niinpä eivät he itsekään aio noille semmoista antaa.Edelleen he kertovat, että toisessa miespolvessa tämän jälkeenPriamoksen poika Alexandros sen kuultuaan oli tahtonut ryöstämälläsaada vaimon Hellaasta, varmasti vakuutettuna siitä, ettei tulisiantamaan hyvitystä, sillä eiväthän nuo toisetkaan sitä antaneet. Kunhän nyt sitten oli ryöstänyt Helenan, niin helleenit päättivät ensiksilähettämällä sanansaattajia vaatia pois Helenaa ja pyytää hyvitystäryöstöstä. Mutta heidän tätä pyyntöä esittäessään vetivät muka toisetesille Medeian ryöstön ja huomauttivat siitä, kuinka helleenittahtoivat muilta saada hyvitystä, vaikkeivät itse olleet sitä antaneeteivätkä vaadittaessa olleet Medeiaa luovuttaneet.
4. Siihen saakka oli siis ollut vain molemminpuolisia ryöstöjä, muttatästä puolen olivat helleenit suuressa määrin tehneet itsensä syypäiksiloukkauksiin. He näet olivat ennemmin alkaneet tehdä sotaretkiä Aasiaankuin aasialaiset Europpaan. Nytpä persialaiset sanovat pitävänsänaisten ry