Produced by Matti Jarvinen, Tuija Lindholm and PG
Distributed Proofreaders.
Thomas Carlyle
Suomensi U. B. [Uno Brummer]
Ensimmäisen kerran julkaissut
K. E. Holm 1905.
I. *Ajattele eläväsi*. Niin, ajattele, että elät! Elämäsi — vaikkaolisit tomun lapsista halvin — ei ole turha unelma, vaan ylevätosiasia. Se on omaisuuttasi; se on kaikki, mitä sinulla on, jotta senkeralla voit astua ijäisyyteen. Työskentele siis, kuten tähti taivaalla,"lepäämättä, mutta kiirehtimättä."
II. On ylevä, juhlallinen, melkein peloittava ajatus jokaiselleihmiselle, tuo, ettei hänen elämäntyönsä, joka kerran on ollut, ikinäole katoava; oli ihminen miten vähäpätöinen tahansa: hänen työnsävaikutus jatkuu ijankaikkisesti, vuosisadasta vuosisataan. Mikä kerrantapahtuu, on tapahtunut ja yhtynyt rajattomaan, ikuisesti elävään,ikuisesti vaikuttavaan maailmaan, ja jatkaa täällä vaikutustaan hyvääntahi pahaan, julkisesti tahi salaa, ijäisesti, aikakaudesta aikakauteen.
Ihmiselämätä voisi verrata virran lähteeseen; sen vähäpätöisenalkulähteen voi jokainen nähdä, mutta sen loppujuoksua ja päämäärää, kunse vuosikausia lepäämättä jatkaa vaellustaan outojen tienoitten kautta,ei kukaan tunne, paitse kaikkivaltias yksin. Onko se yhdistyvä lisäämäännaapurivirtojen voimaa, vai päinvastoin sulattava toiset virrat omaanuomaansa? Pysyykö se ijäti vähäpätöisenä, nimettömänä purona, jonkahiljaiset aallot huomiota herättämättä miljoonien toisten purojen javirtojen keralla ovat lopulta valuva suuren valtajoen uomaan? Tahikoituuko siitä ihana Rhein, tahi valtava Tonava, jonka uoma muodostaaikuisen rajalinjan maapallolla, kokonaisten kuningaskuntien ja maanosienrajan ja kulkuväylän? Me emme sitä tiedä; tiedämme vain, että sen juoksupäättyy valtamereen; sen vedet, vaikkapa niitä olisi vain kourallinen,*ovat olemassa* eikä niitä mikään voima maailmassa kykene hävittämääneikä pysäyttämään niiden juoksua.
III. Sinulle on annettu *yksi ainoa koetusaika*; toista ei sinullekoskaan suoda. Ijäisyydet ovat vierivä, vaihtuva uusiin, mutta et voisaada toista koetusaikaa elääksesi.
IV. Jokainen, jolla on silmät, voi nähdä taivaalla kiintotähtiä jaikuisia aurinkoja. Tänäpänä — samaten kun joka ainoa päivä — puhuujumalten ääni ihmisessä ja ihmiselle — puhuu kaikille …. vaikkatuskin kukaan sitä tottelee — puhuu selvästi: "Nouse ylös, herää,Aatamin poika, aikasi poika; koeta kehittää, saada jumalalliseksi tätä,tuota ja — etupäässä itseäsi. Tee työtä, elä uinaile; sillä on tulevayö, jolloin ei kukaan voi työskennellä." — Kenellä on korvat ja tahtookuulla, voi kuulla nämä sanat vielä tänäkin päivänä.
V. Työ on alati jalostavaa, niin, siinä on jotakin pyhää. Vaikka ihminenolisikin peräti unhoittanut korkean kutsumuksensa, niin kauvan kun häntodella ja vakavasti tekee työtä, voi hänestä toivoa jotakin hyvää —ainoastaan jouten olossa, laiskottelussa piilee ikuinen epätoivo. Työ onalati, oli se miten halpaa, miten itsekästä tahansa, sopusoinnussaluonnon kanssa. Jo työnhalukin johtaa yhä enemmän totuuteen jaseuraamaan luonnon lakeja ja vaatimuksia, jotka ovat itse totuus.
Maailmamme viimeinen evankeliumi on: Tunne työsi ja tee sitä. "Tunneitsesi," — tarpeeksi kauvan on tuo onne