Produced by Matti Jarvinen, Tuija Lindholm and Distributed
Proofreaders Europe.
Epikteetos
Kreikankielestä suomentanut jajohdannolla varustanutK. Jaakkolafil. t:ri
Ensimmäisen kerran julkaissut
Arvi A. Karisto Osakeyhtiö 1919.
Epikteetoksen nimi ja merkitys on arvattavasti useimmille suomalaisillelukijoille vieras ja tuntematon. Se ei olekaan oudoksuttavaa, silläsuomeksi on hänestä ollut tähän asti vain lyhyesti mainittuTietosanakirjassa ja filosofian historiassa sekä vähän enemmältä"Onni"-nimisessä sveitsiläisen sivistyskirjailijan Hiltyn teoksensuomennoksessa, jossa on erinäisiä saksasta käännettyjä kohtia hänenkirjoituksistansa.
Epikteetos oli kreikkalainen viisaustieteilijä n. vv. 50—120 j. Kr. Hänoli syntynyt Vähässä-Aasiassa Fryygian maakunnan Hieropolis-kaupungissaja oli orjattaren poika. Kaiken nuoruutensa ajan hän itsekin oli orjanaensin kotipuolessaan ja sittemmin Roomassa, jonne hän ajan mittaan olijoutunut.
Roomassa oli hänen isäntänsä keisari Neron suosikki ja kirjuriEpafroditus, vapautettu orja, muutamien tietämän mukaan myös keisarinkaartin päällikkö sekä luultavasti sama mies, jota jonkun kerranmainitaan Epikteetoksen Tutkielmissa ja nimitetään myös tieteilijäksi(*grammaticus*) ja sanotaan juutalaisten historioitsijan Josefuksen (s.39 j. Kr.) ystäväksi.
Vaikka silloinen aika Roomassa oli keisarien mielivallan ja julmuudenaikaa, on kuitenkin otettava huomioon, että orjat roomalaisilla eivätolleet kaikki samanlaisessa asemassa eikä niiden orjuuden tila ainaollut vain sortoa ja ahdistusta, kuten me orjuudella tavallisestitarkoitamme. Niinpä esim. orjiksi joutuneet sotavangit katsottiin kylläonnettomaksi ihmisluokaksi, mutta ei suinkaan alempirotuiseksi. Samoinsaattoivat monet muut seikat vaikuttaa, että ansiokkaatkin ihmisetorjuutettiin, esim. filosofi Ksenokrates, Platonin mainehikas oppilas,myytiin orjaksi, kun oli jättänyt veronsa maksamatta. Maanviljelyksen,kaupan ja teollisuuden alalla oli enimmän orjia, mutta näiden alojenulkopuolellakin toimivia henkilöitä oli orjien kaltaisessa asemassa,vastaten meidän ajan apulaisia, palvelijoita, tehtaalaisia j. n. e.;useastikin he saivat taloudellisen tilaisuuden ostaa itsensä vapaiksiisänniltänsä tai nämä heidät omin ehdoin vapauttivat. Jos orjaksijoutunut oli oppia ja sivistystä saanut, käytettiin häntä lastenkasvattajana, kirjastonhoitajana, "konttoristina", y. m. perheentoimissa. Eikä hänen tilansa ja asemansa ollut alempi tai huonompi kuinvastaavissa toimissa meidän aikanamme. Yleisesti luettiin orjatkuuluviksi talouteen (*familia*).
Arvattavasti tämän viimeksisanotun asianlaidan tähden — oppineisuutensajohdosta — vapautui myös Epikteetos orjan tilasta ja näyttää eläneenvapaana kansalaisena Roomassa sekä viettäneen viisaan hillittyä jakärsimyksissä koeteltua elämää. Hän oli lapsuudessa loukannut jalkansatai toisten mukaan ensimmäisen isäntänsä kurituksesta jäänytraajarikoksi, niin että hän senjohdosta ontui koko elämän-ikänsä. Hänasui pienessä, vaillinaisesti kalustetussa kamarissa, suuressaköyhyydessä, niinkuin näkyy muutamista hänen kreikaksi sepittämistänsäsäkeistä, joissa ilmenee hänen surkea tilansa, alhainen asemansa, muttanöyrä ja vapaa mielensä ja alttiutensa jumaluuden järjestystänoudattamaan. Silloinen kova ja paha aika, hirmuvallan tyrannius, oliomansa vaikuttamaan Epikteetoksen kaltaisissa luonteissa harrastusta japyrkimystä ihmishengen hyvien puolien