Produced by Juha Kiuru
Kirj.
Oscar Wilde
Englannin kielestä suomensi Helmi Setälä
WSOY, Porvoo, 1906.
Malmström'in kirjapaino, Kuopio.
Taiteilija on kauniin luoja.
Taiteen ilmisaattaminen ja taiteilijan salaaminen — se on taiteentarkoitusperä.
Arvostelija on se, joka kykenee siirtämään sen vaikutuksen, minkä kaunishäneen tekee, toiseen tyyliin ja toiseen aineesen.
Sekä korkein että alhaisin arvostelun muoto on tavallaan itsebiografiaa.
Se, joka huomaa vain ruman tarkoituksen kauniissa, on turmeltunutolematta viehättävä. Se on vika.
Se, joka huomaa kauniin tarkoituksen kauniissa, on sivistynyt. Hänestäon toivoa.
Ne ovat valitut, joille kaunis merkitsee vain kauneutta.
Siveellisiä tai siveettömiä kirjoja ei ole olemassa. Kirjat ovat jokohyvin tai huonosti kirjoitettuja. Siinä kaikki.
Yhdeksännentoista vuosisadan vastenmielisyys realismia kohtaan on
Calibanin raivoa tämän nähdessä omat kasvonsa kuvastimessa.
Yhdeksännentoista vuosisadan vastenmielisyys romantiikkaa kohtaan on
Calibanin raivoa, kun tämä ei kohtaa omaa kuvasintaan peilin pinnassa.
Ihmisen moraalinen elämä muodostaa osan taiteilijan aihetta, muttataiteen moraali on siinä, että täysin hallitsee epätäydellistävälikappaletta.
Ei kukaan taiteilija tahdo näyttää mitään toteen. Totuuttakin voinäyttää toteen.
Taiteilijalla ei ole eetillisiä sympatioja. Taiteilijan eetillinensympatia on anteeksiantamatonta tyylin manerimaisuutta.
Taiteilija ei ole koskaan sairaalloinen. Taiteilija voi ilmaistakaikkea.
Ajatus ja kieli ovat taiteilijan taiteen työkaluja.
Pahe ja hyve ovat taiteilijalle taiteen ainesta.
Muodon kannalta on säveltaide kaikkien taiteiden tyyppinä. Tunteenkannalta on näyttelijän taide tyyppinä.
Kaikki taide on samalla pintaa ja symbolia.
Se, joka tunkeutuu pinnan alle, tekee sen omalla uhallaan.
Se, joka yrittää symbolia selittää, tekee sen omalla uhallaan.
Todellisuudessa taide kuvastaakin katselijaa eikä elämää.
Erilaiset mielipiteet taideteoksesta osoittavat, että teos on uusi,monipuolinen ja elävä.
Jos arvostelut käyvät eri suuntiin, niin taiteilija on sopusoinnussaitsensä kanssa.
Me voimme antaa anteeksi ihmiselle, joka on keksinyt jonkun hyödyllisenesineen, niin kauan kuin hän ei itse sitä ihaile. Ainoa puolustushyödyttömän esineen luomiselle on se, että itse ihailee sitärajattomasti.
Kaikki taide on aivan hyödytöntä.
Oscar Wilde.
Atelieri oli täynnä ruusujen tuoksua, ja kun keveä kesätuuli suhahtipuutarhan puissa, niin tunkeutui huumaava sireenien haju taipunakukkaisen orjantappuran vieno tuoksu avonaisen oven kautta sisäänhuoneesen.
Persialaisen sohvansa nurkkauksesta, missä tapansa oli loikoilla japoltella paperossi toisensa jälkeen, lordi Henry Wotton saattoivilahdukselta nähdä hunajalta tuoksuvan ja hunajanvärisenkultavihmapensaan, jonka taipuvat oksat vaivoin jaksoivat kantaakullanhohteista taakkaansa. Sillointällöin lentävien lintujen