Produced by Juha Kiuru and Tapio Riikonen
Koteloitunut ihminen. Karviaismarjat. Rakkaudesta.
Kirj.
Venäjästä suomentanut Reino Silvanto
Kirjallisia pikkuhelmiä; 39.
Hämeenlinnassa,Arvi A. Karisto,1911.
Anton Tshehov.
Koteloitunut ihminen.
Karviaismarjat.
Rakkaudesta.
Anton Tshehov syntyi v. 1860 etelä-Venäjällä, Taganrogin kaupungissa,jossa maaorjuudesta vapautunut isänsä eli kauppiaana. Tämä antoi hyvänkasvatuksen lapsilleen, jotka olivat hyvin lahjakkaita. Päätettyäänkouluopintonsa Taganrogin kymnasissa kirjottautui Anton v. 1879Moskovan yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan ja valmistui v.1884 lääkäriksi. Mutta käytännössä supistuivat hänen lääketieteellisetharrastuksensa perin vähiin vaikutettua kuitenkin sekä syventävästiettä laajentavasti hänen kirjalliseen toimintaansa, joka vähitellenmuuttui hänen sydämenasiakseen ja omisti hänet kokonaan.
Anton Tshehov ei ole ainoastaan Venäjän, vaan koko maailman etevimpiänovellisteja. Hän on itsenäinen, originelli ja kerrassaan mestarillinenkuvatessaan pienen novellin rajotetulla alalla taiteellisestimuutamalla yksinkertaisella vedolla jotakin hetkeä elämästä taiihmisluonnetta.
Hänen havaintokykynsä on tarkka ja sielunkuvaustapansa hiotun hieno.Tavallisesti ottaa hän aiheensa sivistyneestä tai puolisivistyneestäkeskisäädystä; harvemmin kuvaa hän elämää talonpoikaiskansankeskuudessa tai ylhäisissä piireissä.
Tshehovin kirjallinen tuotanto, joka alkoi hänen ollessaan 19 vuodeniässä, jakautuu luonnostaan kolmeen ajanjaksoon. Varhaisimman ajanpienissä kertomuksissa kuvaa hän mukaansatempaavan hauskasti ihmistenhuvittavia heikkouksia. Huumori on syvää, hilpeää ja tarttuvaa. Muttaleikin lomassa soinnahtaa toisinaan ivallinen sävel tai surunvoittoinensointu. Ajan kuluessa alkaa esiintyä alakuloisuutta, se kasvaa,voimistuu. Mieliala käy vakavammaksi, kirkkaat, iloiset värittummenevat. Tämän muutoksen, joka tapahtui kirjailijan ollessa noin 25vuotias, aiheutti ajan ja aikalaisten henkinen köyhyys. Realistintodenmukaisuudella kuvaa hän nyt kuollettavassa, harmaassajokapäiväisyydessä kärsiviä ihmisiä, heidän vikojaan, kehnouttaan jahenkistä hätäänsä, elämän nurjia puolia ja epäkohtia. Hämmästyttävänsuuri on ero nuoruuden humorististen lastujen ja tämän synkän,toistakymmentä vuotta kestäneen tuotantokauden välillä.
Mutta vuosien kuluessa vaihtuu kirjailijan synkkä mielialavaloisammaksi. Kuvausten tummat värit, joiden perusteella jotkutarvostelijat ovat antaneet hänelle pessimistin nimen, muuttuvatvähitellen hiukan vaaleammiksi, vaikkakin aiheet ovat vielä ilottomia.On kuin toivorikkaampi aika sarastaisi läpi usvaisen hämäryyden. Tämävalkeneva, viimeinen tuotantokausi ei ennättänyt kuitenkaan kauaakehittyä edelleen, sillä jo v. 1904 kuoli tuottelias kirjailijakeuhkotautiin.
Tähän kirjaseen suomennetut kolme kertomusta ovat kahden viimeisentuotantokauden rajavaiheilta.
Paitsi kertomuksia, lyhempiä ja pitempiä, joiden lukumäärä nouseesatoihin, on Tshehov kirjoittanut myöskin muutamia näytelmiä. Venäjälläon hänen teoksillaan ollut erinomainen menestys. Muutamiakertomuskokoelmia on ilmestynyt toista kymmentä painosta ja yhtenäainoana vuonna (1903) levisi hänen koottuja teoksiaan yli 200,000 kpl.Tshehov on ulkomailla suosituimpia