Kirj.
Suomentanut
J. Hollo
Helsingissä,Kustannusosakeyhtiö Kansanvalta,1925.
Upton Sinclair kuuluu niihin verrattain harvalukuisiin kirjailijoihin,jotka ovat pyhittäneet elämänsä sosiaalista oikeutta vaativaanvalistustyöhön ja asettaneet taiteensakin valitsemansa tarkoituksenpalvelukseen. Suurena ja vääjäämättömänä intomielisenä hän ei olemilloinkaan väistänyt uhrauksia. Silloin tällöin hän on saavuttanutkirjailijana suurta aineellista menestystä, mutta on aina kuluttanutansaitsemansa summat yrityksiin, joiden nojalla toivoi torjuvansavääryyttä ja edistävänsä inhimillistä onnea. Toistuneista pettymyksistähuolimatta hän on uskoaan ja uskallustaan menettämättä aloittanutuudestaan.
Vakaumukseltaan sosialistina ja innokkaana yleisesti omaksumattomienaatteiden kannattajana, sellaisten yhteiskunnallisten olosuhteidenpaljastajana, jotka olisivat muuten voineet jäädä salatuiksi suureltayleisöltä, hän sai yleensä vastustajikseen maansa vaikutusvaltaisimmatsanomalehdet. Vaikka hän onkin aina ollut köyhä mies eikä olemilloinkaan suostunut tekemään kustantajilleen lukuisien painosten jayleisen kansansuosion edellyttämiä myönnytyksiä, hänet on kuitenkinkuvailtu radikalisti-keikariksi ja sosialisti-miljoonamieheksi. Hänenon täytynyt monet kerrat vaihtaa kustantajaa, mikä seikka todistaa,ettei hän etsi aineellista voittoa.
Upton Sinclair kuuluu niihin nykyaikaisiin kirjailijoihin, jotkaansaitsevat erikoista myötätuntoista mielenkiintoa. Hän ei osoitaamerikkalaista isänmaallisuuttaan yhtymällä Yhdysvaltojen laadultaansangen ehdonalaiselle vapaudelle viritettyihin ylistyslauluihin,vaan toimeliaasti kehoittamalla vuodattamaan siihen todellisenvapauden, ihmisen vapauden elämänvoimaa. Hän ei tyydy kylmäverisestija hupaisesti kuvailemaan oloja ja asioita sellaisinaan. Vetoamallamaanmiestensä kunniantuntoon ja hyvään toverihenkeen hän avaaheidän silmänsä näkemään niitä kauhistuttavia olosuhteita, joissasadattuhannet palkkaorjat elävät. Hänen tarkoituksenaan on parantaanäitä luonnottomia olosuhteita, hankkia kaikkein köyhimmillekin hiukanvaloa ja onnea, saada heidätkin kokemaan mieluisaa hyvän olon tunnettaja sitä lohdullista tietoa, että oikeus on heitäkin varten olemassa.
Tällä kertaa Upton Sinclair on syventynyt tutkimaan kaivosmiestenelämää Rocky Mountainsin yksinäisillä kaivoksilla, ja hänenherkkätunteinen ja innostuva mielensä on luonut Emile Zolanmestariteoksen Germinalin amerikkalaisen vastineen.
Näiden teosten kuvailemat olot ovat kuitenkin oleellisesti erilaiset.Zolan työmiehet ovat kaikki ranskalaisia, Sinclairin kirjoissasitävastoin kohtaamme kirjavan joukon Euroopasta tulleita siirtolaisia,joiden joukossa vallitsee Babelin kieltensekoitus ja jotka senvuoksieivät voi mitenkään liittyä yhteen suojellakseen itseään yhtiönharjoittamalta riistolta. Vaikka tämä luonnollinen este onkinvaikeuttamassa palkkaorjien yhteistoimintaa, yhtiö ei suinkaan tunneoloansa turvalliseksi, vaan vartioi tarkoin etujansa estäen jokaistamiesten järjestymistä tarkoittavaa yritystä.
Nuori ylempään säätyluokkaan kuuluva amerikkalainen, joka tunteesuurta myötätuntoa sorrettuja kohtaan ja haluaa vilpittömästi päästävälittömästi perehtymään heidän oloihinsa voidakseen heitä auttaa,päättää lähteä kivihiilenkaivajaksi ostaen tekaistun nimen ja pukeutuentyömiehen vaatteisiin. Hänen säännöstäpoikkeava esiintymisensä herättääepäluuloa heti hänen työhön pyrkiessään. Hänen otaksutaan harjoittavanammattinaan lakonjohtam