Produced by Juha Kiuru
Romaani Pärttylinyön ajoilta
Kirj.
PROSPER MÉRIMÉE
Ranskan Akatemian jäsen
Suomentanut
LAURI A. HIRVENSALO
Alkuperäinen teos: Chronique du règne de Charles IX.
Kustannusosakeyhtiö Ahjo, Helsinki, 1919.
Juusela & Levänen Oy kirjapaino ja kirjansitomo.
Tekijän alkusanat.
I. Saksalaiset ratsumiehet.
II. Seuraavana päivänä.
III. Nuoret hovimiehet.
IV. Kääntynyt.
V. Saarna.
YI. Puoluepäällikkö.
VII. Puoluepäällikkö (jatkoa).
VIII. Keskustelu kirjailijan ja lukijan välillä.
IX. Hansikas.
X. Metsästys.
XI. Raffineerattu ja Pré-aux-Clercs.
XII. Silmäinkääntäjä.
XIII. Häväistys.
XIV. Kohtaus.
XV. Pimeässä.
XVI. Lupaus.
XVII. Yksityinen vastaanotto.
XVIII. Katekumeeni.
XIX. Harmaaveli.
XX. Kevytaseinen ratsuväki.
XXI. Viimeinen yritys.
XXII. Elokuun 24 päivä.
XXIII. Kaksi munkkia.
XXIV. La Rochellen piiritys.
XXV. La Noue.
XXVI. Uloshyökkäys.
XXVII. Sairaalassa.
Viiteselitykset.
Luin äskettäin koko joukon muistiinpanoja ja lentolehtisiä XVI:nvuosisadan lopulta. Olen koettanut laatia poiminnon lukemastani, jatässä se poiminto nyt on.
Historiassa minä pidän ainoastaan lyhyistä tarinoista jaanekdooteista, ja niistä pidän paraimpina sellaisia, joissakuvittelen näkeväni todellisen kuvauksen kyseessä olevan aikakaudentavoista ja luonteista. Tämä maku ei ole erikoisen hieno; muttatäytyy häpeäkseni tunnustaa, että mielelläni antaisin kokoThucydideen Aspasian tai jonkun Perikleen orjan oikeaperäisistämuistiinpanoista, sillä muistelmat, jotka ovat kirjailijan ja hänenlukijansa välisiä tuttavallisia keskusteluja, ne yksin pystyvättäydentämään kuvan ihmisestä, kuvan, joka minua huvittaa ja jokaherättää mielenkiintoani. XVI:n vuosisadan ranskalaisesta ei voiesim. Mézeray'n teosten nojalla luoda itselleen oikeaa kuvaa, vaansen löytää Montluc'in, Brantôme'n d'Aubignén Tavannes'n La Nouen y.m.teoksista.[1] Näiden sen aikaisten kirjailijoiden tyylistä oppiisiinä suhteessa yhtä paljon kuin heidän kertomuksistaan.
Luin esimerkiksi l'Estoile'ssa seuraavan ytimekkään muistiinpanon:
"Neiti de Châteauneuf, yksi kuninkaan hempukoista ennen tämänPuolan matkaa, oli lemmenpuuskassaan mennyt naimisiin firenzeläisenAntinottin, Marseilles'n kaleriorjainpäällysmiehen kanssa; ja kun hänhuomasi miehensä viettävän irstailevaa elämää, surmasi hän tämän ominkäsin kuin mies."
Tämän ja niin monen muun jutelman avulla, joita Brantômen teoksetovat täynnä, minä mielessäni laadin luonnekuvan, ja minä herätänhenkiin Henrik III:n hovinaisen.
Minusta tuntuu vähän omituiselta verrata sen ajan tapoja omiimme,ja huomata jälkimmäisissä voimakkaiden intohimojen rappeutumistatyyneyden ja ehkäpä onnenkin hyväksi. On sitten vaan osattava vastatakysymykseen, olemmeko parempia kuin esi-isämme, eikä sitä ole yhtähelppo ratkaista, sillä aikojen mukana ovat mielipiteet samanlaisistateoista paljon muunnelleet.
Niinpä v. 1500 tienoilla ei salamurha eikä myrkyttäminen herättänytyhtä suurta kauhua ja kammoa kuin nykyään. Aatelismies surmasivihamiehensä sa