Produced by Tapio Riikonen
Kirj.
Herodotos
Kreikan kielestä suomentanut Edv. Rein
WSOY, Porvoo, 1910.
1. Kun tieto Marathonin taistelusta oli saapunut kuningas Dareiokselle,Hystaspeen pojalle, joka jo ennestäänkin oli suuresti katkeroitunutatenalaisia kohtaan heidän hyökkäyksestään Sardesta rastaan, suuttuihän paljoa ankarammin ja hankkiutui vielä innokkaammin lähtemään sotaanHellasta vastaan. Ja heti hän lähetti kautta kaupunkien käskyn asettaajalkeille sotajoukon, määräten kunkin varustamaan entistä paljoaenemmän väkeä ynnä sotalaivoja, hevosia, viljaa ja kuorma-aluksia.Tämän käskyn kiertäessä maita oli Aasia järkyksissä kolmen vuoden ajan,sillä parhaimmat miehet kerättiin kokoon ja harjoitettiin ikäänkuinHellaan retkeä varten. Mutta neljäntenä vuotena egyptiläiset, jotkaKambyses oli tehnyt orjiksi, luopuivat kapinallisesti persialaisista.Silloin Dareios vieläkin innokkaammin hankkiutui sotaretkelle molempiakansoja vastaan.
2. Sillä välin kuin Dareios hankki lähtöä Egyptiä ja Atenaa vastaan,syntyi hänen poikiensa kesken riita hallituksesta, koska kuninkaan,persialaisten lain mukaan, tuli nimittää seuraajansa ennen sotaanlähtemistä. Dareiokselle oli näet, jo ennenkuin hän pääsi kuninkaaksi,hänen edellisestä vaimostaan, Gobryaan tyttärestä, syntynyt kolmepoikaa, ja, hänen kuninkaaksi tultuaan, Kyroksen tyttärestä, Atossasta,toiset neljä. Edellisistä oli vanhin Artobazanes, myöhemmin syntyneistätaas Xerxes. Ja koska nämä eivät olleet saman äidin lapsia, niin heolivat keskenään eripuraiset; Artobazanes vetosi siihen, että hän olivanhin koko lapsijoukosta ja että kaikkien ihmisten kesken vanhimmallaon tapana pitää hallitusta. Xerxes taas siihen, että hän oli Atossan,Kyroksen tyttären, poika ja että Kyros oli se, joka oli persialaisillevapauden hankkinut.
3. Ennenkuin Dareios vielä oli ajatuksensa ilmaissut, sattui niin, ettäsamoihin aikoihin saapui Susaan myös Aristonin poika Demaratos, jokaoli menettänyt Spartan kuninkuuden ja oli vapaaehtoisesti lähtenytmaanpakoon Lakedaimonista. Kuultuaan Dareioksen lasten eripuraisuudestatuli tämä mies, kuten huhu kertoo, Xerxeen tykö ja neuvoi tätä senlisäksi, mitä hän jo oli lausunut, huomauttamaan, että hän oli syntynytDareioksen jo ollessa kuninkaana ja hallitessa persialaisia, jotavastoin Artobazanes oli syntynyt Dareioksen vielä ollessa yksityisenämiehenä. Niinmuodoin ei ollut oikein eikä kohtuullista, että jollakintoisella kuin Xerxeellä oli tuo arvo ja etuus. Sillä, niinkuinDemaratos neuvoessaan lausui, Spartassakin vallitsee semmoinen laki.että jos muutamat pojista ovat syntyneet ennenkuin heidän isänsä onpäässyt hallitukseen, mutta, yksi syntyy myöhemmin, isän jo hallitessa,niin tämä jälestäpäin syntynyt perii kuninkuuden. Xerxes käyttihyväkseen Demaratoksen neuvoa, ja Dareios, joka arveli tämän poikansapuhuvan oikein, nimitti hänet kuninkaaksi. Minun luullakseni kuitenkinolisi Xerxes ilman tätä neuvoakin päässyt kuninkaaksi, sillä Atossailaoli käsissään kaikki valta.
4. Nimitettyään Xerxeen persialaisten kuninkaaksi alkoi Dareiosvarustella sotaanlähtöä. Mutta tämän tapauksen sekä Egyptin kapinanjälkeisenä vuotena kohtasi kuolema Dareioksen. kesken hänensotavalmistuksiaan, hänen hallittuaan kaikkiaan kuusineljättä vuotta;eikä hänen ollut onnistunut kostaa egyptiläisille enempää kuinatenalaisillekaan.
5. Dareioksen kuoltua siirtyi kuninkuus hänen pojalleen Xerxeelle.Aluksi Xerxes ei lainkaan ollut halukas käymään Hellaan kimppuun, vaankokosi sotajoukkoa Egyptiä vast