E-text prepared by Tapio Riikonen
Kirj.
Suomentanut Larin Kyösti
Kirjallisia pikkuhelmiä XXXXII.
Hämeenlinnassa,Arvi A. Karisto,1911.
O. Y. Hämeenlinnan Uusi Kirjapaino.
August Strindberg.
Keikari.
Otteluiden välillä.
Toivorikas nuorukainen.
Vanha ja uusi aika.
Claris Majorum exemplis.
August Strindberg.
August Strindberg syntyi Ruotsissa, Tukholmassa 22 päivä tammikuutavuonna 1849, tuli ylioppilaaksi vuonna 1863. 23 vuotiaana julkaisi hännuoruutensa voimakkaan näytelmän "Mestari Olavin". Sitä seurasilukematon joukko teoksia, kertomuksia, novelleja, runoelmia, avioelämääkäsittelevä "Giftas" (Avioelämää) ja yhteiskuntasatiiri, romaani "Rödarummet" (Punainen huone), mikä on käänteentekevä 80-luvun realisminmurtautuessa läpi romanttisen, köykäisen kaunokirjallisuuden. —Hän on kirjoittanut saaristolaisromaania, kuvauksia ylioppilas- jataiteilija-oloista, porvarillisesta- ja ylimyselämästä. Säälimättömästion hän jättiläisruoskallaan suominut sekä inhimillisen ettäyhteiskunnallisen elämän varjopuolia. Hän on kirjoittanut suuren joukonhistoriallisia näytelmiä, joissa hän on repinyt alas jalustoiltaansellaiset epäjumalat kuin Kaarle XII y.m. Hän on henkinen yltiöpää,mullistaja ja murtaja, hänen valtavassa luonteessaan kuohuu alativoimakas myötätunto elämän lapsipuolia kohtaan, lahjomaton jaleppymätön viha kaikkea väärää ja luonnotonta kohtaan, mutta muutamissahienoissa satunäytelmissään osoitakse hän myös hienoksi haaveilijaksija kauneuden kaipaajaksi. Prometheushenki, nykyaikaisen ihmisensielunelämän tarkka tuntija ja paljastaja, realisti ja mystikko samallakertaa. Totuuden on hän ottanut tunnustähdekseen ja vaikka hän joskuson iskenyt harhaankin ja vaikka hän lankeemustiloissaan on henkisestivaeltanut tämän elämän helvetin ja taivaan kaikissa kerroksissa jasyvemmin ehkä kuin kukaan muu aikalainen tuntenut nykyaikaisenpintaelämän tyhjyyden, on hän totuuden etsinnässään aina noussutehompana entistään.
Strindberg seisoo nyt miehuutensa koko voimassa ja monet hänen entisetvastustajansa ovat nyt hänen kannattajiaan, vähitellen aletaan ymmärtäähänen suurta merkitystään uudistajana ja kasvattajana, totuudentaistelijana ja ihmiskunnan henkisenä parantajana.
Suomenkielellä on ilmestynyt perin vähän Strindbergin teoksia:
"Hemsöläiset", "Vaiheita", "Vuosisatain kuvia ja vaiheita",
"Avioelämää", "Punainen huone", "Mestari Olavi" ja ehkä joku muu.
Suomentaja,
Keikari.
Tämä henkilö oli onnettomuudekseen ylemmän virkamiehen poika, isän,joka päälle päätteeksi oli varakas; sitä paitsi oli hänellä hyvä nimija vaikkei se ollutkaan merkitty aateliskalenteriin, niin oli silläärsyttävä kaiku ja se herätti sitä suurempaa harmia, sillä senulkomaalainen tavaamistapa aiheutti aina, nimi lausuttiin väärin; siinäoli pari kirjainta liikaa.
Sitäpaitsi oli luonto antanut hänelle miellyttävän ulkomuodon,sentähden osoitti hän kiitollisuuttaan hoitamalla sitä hyvin; hänkäytti mielellänsä uutta pukua joka puolivuosi, ja hän harjauttivaatteensa joka aamu; eikä hän voinut mennä luennolle ilman kalvosimia;hän ei pistänyt housuja kenkiin tien ollessa kuraisen, vaan käyttikalossia. Hän käytti tirkistyslasia, koska hänellä oli huonot silmät,sillä hän oli mielestänsä liian nuori käyttämään lasis