Produced by Jari Koivisto
Suomalaiset Arwotuxet Wastausten kansa
Kootut Kahdexan toista Ajastaikaa
Christfrid Gananderilta. Philos. Mag.
WASASA,Prändätty Georg Wilh. Londicerildä,1783.
Aenigmata Fennica.
In solo meo Patrio Ostrobotnia, usitatissima ac tritissima, quae inter confabulationes vespertinas, Fenni nostri, ad acuendum ingenium Juvenile, more Veterum Gothorum, solvenda proponunt.
Sphingis erat aenigma: Quodnam esset animal mane Quadrupes, medirie bipes, vesperi tripes. Hoc qui solvere non possent, ab illo sunt interrempti. Solvit autem illud! Oedipus, hominem esse dicens.
Hoc aenigma tibi conjectandum relinquo, ego Sphingem praestiti, Tu Oedipus esto.
Erasmus.
Esipuhet.
Että Suomalaiset Arwotuxet eli Tapauxet nyt ulosannetaan se tapahtuuseurawaisten syitten wuoxi. Ensin arwoitusten ijän ja wanhuuden wuoxi:ne owat jo Wanhasa Testamentisä ollehet tawalliset, ja edespantijnpidoisa ja muisa tiloisa wastattaa. Duomarein Kirjan 14 Lugusa v. 12:15luetaan kuinga se sangari Simsoni edespani Philistereille tämäntapauxen: Ruoka läxi Syömäristä ja makeus wäkewästä. Ne wanhat Göthit,meidän Esi-Isämme täsä waldakunnasa koettelit arwotuxilla Toinentoistansa kuinga tarkka peränajatus, hywä äly ja taito itte kullakinoli nijnkuin wanhat ikuiset sadut sen näyttäwät; ei ainoastansa wälinsäpidois ja juomingeisa; ja muutoin aamu ja ehto puhteilla arwotuxiaarwoiteltijn; mutta myös koska ylkä eli nuori mies tuli tytärtäpyytämään, nijn hänen eteensä asetettijn kolme eli usiampi arwotus,koetellak nijllä hänen tajuansa, ja jos hän ne osais wastata jaselittää nijn hän sai tyttären; mutta muutoin ei, waan luettijntyperäxi ja kelwottomaxi. Samoin nähdään Jothein, meidän Esi-IsäimmeSuomalaisten ja Ruottalaisista saduista, että kolme eli yhdexänarwotusta laskettijn kuoleman ansanneille Wangeille, jotka olithengensä rikkoneet, ja jos he osaisit ne wastata; nijn he hengensäsäylytit.
Sitä likin nijn erinomattain näistä Suomalaisista arwotuxista tutaanSuomen kansan sywä perään ajatus ja hywä äly, että somaisijnwertauxijn, jotka luonnon tunnosta otetut owat, sisälle kietoa japeittää asiat. Ja nähdään näistä arwotuxista, että Suomen wäkiajattelee ja kuwailee nijn tarkasti kuin suingin joku muu kansa maanpäällä, eikä heidän ajunsa ole muita halwempi.
Wielä nijn näistä Arwotuxista opitaan Suomen kielen runsaus jasoweliaisuus kaikenlaisia asioita ulostoimittaak. Näisä, nijnkuin myösRunoisa ja Suomalaisisa sananlaskuisa, on Suomen kieli wanhasapuhtaudesaan säylynyt.
Edespäin, nijn nämät Arwotuxet sijnä tarkoituxes ulos annetaan, ettänekin jotka on hitaammat älyämään, ja kehnot kirjamiehet ja huonotlukiat, erinommattain lapsi wäestä ja nuorista tulisit houkutelluxi jayllytetyxi wähintänsäkin näitä haluisemmasti lukemaan, nijnkuin lystinwuoxi ja huwixi, ja nijn huomahtemata oppisit kirjaa lukemaan.
Wihdoin nijn lukia taita hawaita, että monta arwotusta on yhdenkaltasetmutta wähä toisilla sanoilla. Ja minä olen aistainnut näitä kootesani,että ne muuttelewat maan paikkain puhenparren jälkeen; jonga tähdenminä ne olen waikka yhdet ja samat ylöskertonut; jota ei lukia taidapahaxua. Monta arwotu